perjantai 17. heinäkuuta 2015

Napakettujen kevätkuulumisia

Haluamme näin alkuun pahoitella pitkää taukoa, joka meille kevätkiireiden myötä syntyi. Kevään viikonloput olivat lähes täynnä partiota, joten kerrottavaa olisi kyllä löytynyt, minkä takia ajattelimme kertoa kaikesta kevään aikana tapahtuneesta yhdessä postauksessa.

Tarpojien Taitopäivä - MasterChef

Osallistuimme ensimmäiseen Tarpojien Taitopäiväämme 28.3. Ohjelmassa oli MasterChef-tyylistä kisailua ennalta jaetuissa joukkueissa. Napakettuja edustamassa olivat Ella ja Lotta, jotka kisasivat joukkueessa numero kaksi, yhdessä kahden Hämeenkyrön Hälläpyöräläisen kanssa. Ensimmäisenä päivän ohjelmassa oli majoitteiden pystyttäminen sadesuojiksi. Aivan liian monen oksista karsitun puun ja kaatumisen jälkeen ruuanlaitto voitiin aloittaa. Ruoka-annoksia päivän aikana valmistettiin yhteensä kolme, joista ensimmäiseksi valmistimme crème brûlée juustokakun. Ruoka-aineiden kanssa jokaiselle joukkueelle jaettiin yksi iso foliovuoka, jota eräs joukkue, joka kilpaili numerolla kaksi, ei tajunnut käyttää, vaan päätyi hieman omaperäisempään ratkaisuun tekemällä kolme pienempää juustokakkua. Ongelmaahan ratkaisussamme ei ollut, paitsi kakun päälle paahdettavan rapean sokeripinnan tekeminen, sillä olimme asetelleet kakkumme puiselle tarjoilulautaselle.


Toinen annoksista oli kolmiosainen, sillä tehtävänä oli valmistaa palsternakkasipsejä, sipulirenkaita ja ranskalaisia. Valmistus olisi ollut huomattavasti yksinkertaisempaa, jos valmistusvälineenä olisi ollut jokin muu kuin Trangia. Ainoastaan uppopaistettavat ranskalaiset saimme paistaa kattilassa järjestäjien valvonnan alla. Rasvapaloiltakaan ei täysin vältytty, sillä vieressämme kilpaillut joukkue sai rasvansa roihahtamaan pikku liekkeihin. Joukkueen ja järjestäjien nopean toiminnan ansiosta palo kuitenkin saatiin sammutettua ja heidän sadesuojansa pelastettua suuremmilta vahingoilta. Toisen annoksen ruuanlaittoajan loppuessa kaikki joukkueet kutsuttiin koolle. Ainakin meidän joukkueellemme selvisi vasta tässä vaiheessa päivää, että kyseessä oli todella kilpailu, sillä nyt oli ensimmäisen arvostelukierroksen vuoro. Jokainen joukkue kiersi katsomassa kaikkien muiden kolmentoista joukkueen työskentelypaikat. Tarkoituksena oli arvostella sillä hetkellä arvioinnin kohteena olleen annoksen ulkonäkö, luovuus ja työpisteen sotkuisuus. Ensimmäisen arviointikierroksen jälkeen valmistimme viimeisen annoksen, avokadopastaa ja ananassmoothieta. Avokadopasta oli päivän lämmin ruoka, jonka valmistuksen jälkeen ruuasta eroteltiin näytille pistettävä annos, ja loput saimme syödä.


Kaikkien joukkueiden syötyä oli toisen arviointikierroksen vuoro. Ensimmäisellä kierroksella olimme arvioineet palsternakkasipsejä, ranskalaisia ja sipulirenkaita, ja nyt vuorossa oli crème brûléet, avokadopastat ja ananssmoothiet samoilla arviointiperusteilla kuin ensimmäisellä kierroksellakin. Lopuksi vuorossa oli työpisteidemme siivous, pakkaaminen ja sadesuojien purkaminen. Juuri ennen kotiinlähtöä oli palkintojenjaon vuoro. Joukkueemme suuresta sotkuisuudesta huolimatta muut 13 joukkuetta olivat äänestäneet meidät voittajiksi. Palkinnoksi voitostamme meille annettiin ruskeat, MasterChef-tyylisiksi painatetut essut. Päivän lopuksi jäi myös hieman haikea fiilis, sillä tämä oli viimeinen mahdollisuutemme osallistua Tarpojien Taitopäiville.


Amazing Race Tampere

Kiirastorstaina 2.4. kokoonnuimme Akaan alueen samoajien kanssa Lempäälän juna-asemalle. Olimme osallistumassa Akaan alueen samoajille järjestettävään Amazing Race -tyyliseen kilpailuun, eikä tulevasta ollut tietoakaan. Tiesimme vain ennalta jaetut joukkueemme ja reissumme loppuvan lauantaina Lempäälän keskustaan, mutta muuten kaikki oli täysin mysteeriä. Kaikkien saavuttua juna-asemalle ja löydettyään joukkueisiinsa, saimme käsiimme kirjekuoret. Kuorissa oli loppupäivämme ohje, Tampereen kartta, kaikille joukkueemme jäsenille junaliput Tampereelle ja kahden vuorokauden ajan toimivat bussikortit. Torstaina ainoana tehtävänämme oli selvittää tiemme Tampereen Hervantaan Tervaksen Tekijöiden kololle, joka toimi torstain varikkona. Tarkoituksena oli mennä ensimmäiseksi junalla Tampereelle ja Tampereella löytää oikeaan bussiin. Bussipysäkiltä alkoi Napakettuja sisältävien joukkueiden kilpajuoksu kohti varikkoa, Camillan ja Lotan joukkueen selvitessä ensimmäisenä ja Lauran joukkueen tullessa aivan perässä. Iltaa vietimme suklaakakkujen leivonnan merkeissä ja toisiimme tutustuessa.


Lauantaina joukkueemme lähtivät myös täysin peräkkäin kohti Tampereen teknillistä yliopistoa. Yliopiston vieressä pelailimme erilaisia pihapelejä, minkä jälkeen matkamme jatkui kohti Kalevaa. Kalevassa tehtävänämme oli ottaa kuva ennalta määrättyjen paikkojen kanssa. Paikkoina toimi mm. Juice Leskisen hauta ja Kalevan uintikeskus. Kaikki kohteet kuvattuamme ohjeenamme oli mennä Tampereen tuomiokirkolle. Kirkossa ihailimme taidetta ja rastin tarkoituksena oli kertoa mielipiteitä kirkossa sijaitsevista Hugo Simbergin maalauksista. Kirkolta matka jatkui kohti Pyynikin näkötornia, jossa sijaitsi ruokarasti.


Parkkipaikalla kokkaillessamme pääsimme toimimaan myös jonkinlaisina turistikohteina aasialaisten turistien kuvatessa meitä. Ruokarastilla syötyämme, käväisimme pikaisesti näkötornissa bongaamassa seuraavan varikkomme. Varikkoa ennen oli tehtävänä vielä, samaan tapaan kuin Kalevassa, kuvata kuusi kohdetta, joita mm. olivat Lauri Viidan synnyinkoti ja Pispalan portaat alhaalta ja ylhäältä. Paikkojen löytämiseksi sai onneksi käyttää apuna nettiä ja muutamia puheluitakin taidettiin soitella. Varikolle ensimmäisenä selvisi Lauran joukkue, Lotan ja Camillan joukkueen tullessa paikalle toisena. Varikkonamme toimi tälläkertaa autokorjaamo.


Illalla pääsimme vielä peseytymään Rajaportin saunalla. Aamulla kaikki joukkueet jatkoivat yhdessä bussilla ja junalla matkaansa Lempäälän keskustaan. Kohteenamme oli Erä-Pirkkojen ja Kanavan Vartijoiden kolo, jossa söimme aamupalaa. Lempäälän keskustassa meille oli järjestetty rasteja, joissa mm. vastailimme Akaan alueen lippukunnista oleviin kysymyksiin, etsimme pääsiäismunia ja sijoittelimme Suomen kaupunkeja hiekkakenttään piirretylle kartalle. Lopuksi maalissa rakensimme taskulamput. Kaikkien saavuttua maaliin oli palkintojenjako. Voittajajoukkueelle (Lauran joukkue) annettiin palkinnoksi, pääsiäisen kunniaksi, suklaapupu.


Haiku 2015

Haiku 2015 kisailtiin 25.4. Ylöjärven maastoissa. Kyseessä oli siis Hämeen partiopiirin Oranssin ja Vihreän sarjan kevätmestaruuskilpailut. Napakettuina tällä kertaa kilpailemassa oli Laura, Lotta, Ella ja Camilla. Vartiomme oli siis vajaa, mikä vaikeutti huomattavasti esimerkiksi rakennustehtävien tekemistä. Aloitusrastilla rakensimme japanilaiset geta-kengät, jotka eivät meiltä täysin onnistuneet. Matkatehtävänä oli kirjoittaa tanka-runo partioihanteista. Ensimmäisellä varsinaisella rastilla tehtävänä oli kulkea merkitty reitti ja nimetä reitin varrella kuvissa esiintyviä pilviä, kertoa missä korkeudessa ne sijaitsevat ja ennustivatko ne hyvää vai huonoa säätä. Reitti kulki keskellä jonkinnäköistä sotilasaluetta ja olimme hieman hämmentyneitä, kun vastaan tuli "Pääsy kielletty ilman lupaa" -kylttejä.


Merkitty reitti päättyi seuraavalle rastille, jossa tunnist.. arvailimme japanilaisten elokuvien ja tv-sarjojen tunnusmusiikkeja. Oma tietoutemme rajoittui lähinnä Pokémoniin, joten pisteet rastilta eivät olleet erityisen hyvät. Rastilla numero kolme tarkoituksena oli tehdä pannunalunen kolmesta levitetystä osmonsolmusta, jonka jälkeen ne oli tarkoitus ommella yhteen. Lisäksi narujen päät piti rihmata. Meidän pannunalusemme jäi ajan puutteen takia kolmeksi hieman pienemmäksi pannunaluseksi. Seuraava rasti oli yhdistetty kätevyys- ja ruokarasti. Ruokarasti oli omien kokemuksiemme perusteella erilainen, sillä rastilla oli nähtävissä ohje ilman pisteiden menettämistä. Lisäksi rastilla askarreltiin ja maalattiin viuhka.


Viidennellä rastilla rakennettiin ensin palapeli, jonka jälkeen vastattiin palapeliin muodostuneisiin kysymyksiin. Kysymykset olivat tulevasta ja menneistä Jamboree-leireistä. Seuraavalle rastille mentäessä koeteltiin myös suunnistustaitojamme. Rastilla meidän täytyi siirtää puikoilla sokeripaloja kahden pakasterasian välillä mahdollisimman nopeasti. Rasti seitsemän oli yksi vaikeimmista suunnistusrasteista Napakettujen historiassa. Suunnistettavia kohteita rastilla oli kaksi, joiden löytämiseen meiltä kului aikaa paljon. Löysimme kuitenkin lopulta maaliin, jossa sijaitsi seuraava rasti. Tällä kertaa vuorossa oli kanji-merkkejä. Ensiksi saimme katsella 20 sekuntia laatikkoa, jossa oli 20 kanji-merkkiä ja niiden vieressä kuvat, siitä mitä tuo merkki tarkoitti. Lopuksi meillä oli kolme minuuttia aikaa järjestellä toisessa laatikossa vastaavat kanji-merkit kuvien viereen. Rastin jälkeen pysähdyimme viettämään ruokataukoa.


Rastilla yhdeksän pääsimme "kalastamaan". Tehtävänä oli "kalastaa" muovilaatikosta magneetilla paperisia kaloja, jonka jälkeen kalat piti tunnistaa ja asettaa ne oikeaan säilyketölkkiin. Viimeinen rasti oli ensiapua. Rasti oli kaksiosainen, ja ensimmäisessä osassa vastailtiin lämpösairauksia koskeviin kysymyksiin. Toisessa osassa tehtävänä oli järjestellä ensiapulaukku siististi. Rastin jälkeen alkoi myös kisoihin perinteisesti kuuluva kiri. Kiritaipaleen varrella oli kuvia piirroshahmoista, joista vastauslomakkeeseen piti kirjata hahmot, jotka ovat tehty Japanissa. Maaliviivan ylitettyä piti enää vain ilmoittautua kisakeskukselle. Loppujen lopuksi sijoituimme kisassa kolmansiksi. Olimme sijoituksesta ylpeitä, sillä olimme liikkeellä vajaalla vartiolla. Kuvaajien kisasta ottamia kuvia voi katsella täältä.

Reissu 2015

Hämeen Partiopiirin paraatiretkipäivä, joka tunnetaan myös nimellä Reissu 2015, järjestettiin 17.5. Tampereella. Oma lippukuntamme oli järjestänyt Tampereelle bussikyydin. Napaketuista tällä kertaa mukana olivat Ella, Laura, Camilla ja Lotta. Tampereelle saavuttuamme suuntasimme Koskipuistoon, jossa yleisöä oli viihdyttämässä juontajat ja hiphop-trio Mansesteri. Oma lippukuntamme oli sijoitettu yleisössä niin, ettemme nähneet paikaltamme juurikaan mitään lavalle. Koskipuistosta alkoi varsinainen paraatiosuus, joka tänä vuonna marssittiin Koskipuistosta Hämeenpuiston kautta Särkänniemeen. Lopuksi jäimme viettämään päiväämme Särkänniemeen yli 3000 muun partiolaisen kanssa. Laitteissa hurvittelun lisäksi Särkänniemeen oli järjestetty ohjelmaa, kuten mobiilisuunnistusta.


Rundi 2015

Suomen Partiolaisten kevätmestaruuskilpailu Rundi kilpailtiin 23.5. Kauniaisissa ja Espoossa. Napakettuina kisaamassa olivat Lotta, Laura, Ella, Venla ja Venlan pikkusisko Emma. Aloitusrastilla oli tälläkin kertaa vuorossa rakentelua. Tehtävä oli rakentaa onki. Varsinaista vapaa ei ongessa ollut, vaan tehtävänä oli sahata ja pyöristää laudasta puupalikka, joka toimi ongen "vapana". Ensimmäisellä rastilla oli vuorossa suunnistusta. Karttaan oli merkitty maita, joista täytyi hakea ne maat (eli rastit), joihin Suomen passilla voi matkustaa ilman viisumia. Rastin jälkeen alkoi matkatehtävä, joka sekin oli suunnistusta. Tarkoituksena oli hakea varsinaisten rastien lähettyviltä viisi rastia, joissa jokaisessa oli jokamiehenoikeuksiin liittyvä kysymys. Rastilla kaksi pääsimme suunnittelemaan junareittejä. Rastilla meille annettiin tietyt junareitit, joihin meidän täytyi etsiä aikatauluista mahdollisimman nopeat junat. Vaikeutta rastiin toi todella lyhyt aika ja matkat, joiden tekemiseen tarvittiin monia vaihtoja. Seuraavaksi vuorossa oli purjeveneen osien tunnistamista. Vartiostamme kukaan ei ole juurikaan purjehtinut, jonka takia jouduimme arvailemaan osien nimiä. Onneksi rasti oli toteutettu niin, että osien nimet oli annettu valmiiksi, joten saimme rastista edes hieman pisteitä.

Ja Laurahan siis ei ole Piltin ystävä.

Rasti neljä oli ruokarasti. Ruokarastilla tehtiin tällä kertaa omeletti ja kaakaota kermavaahdolla. Lisäksi ruokarastilla MasterCheffimme Ella ja Lotta pukeutuivat valkoisiin kokinhattuihin ja Tarpojien Taitopäiviltä voittamiinsa essuihin. Ruokarastin jälkeen matkamme jatkui ensimmäistä kertaa kisan aikana metsään. Viidennellä rastilla oli eräänlainen älypeli, jossa neljä erikokoista laatikkoa piti siirtää eri alustalle siten, että vain yhteen laatikkoon sai koskea kerrallaan ja suurempi laatikko ei saanut missään vaiheessa olla pienemmän päällä. Seuraavalla rastilla tunnistettiin uhanalaisia nisäkkäitä. Nisäkkäiden tunnistus oli tehty siten, että kaikki vartion jäsenet seurasivat omaa polkuansa, jossa oli kymmenen numeroitua vihjettä jostakin nisäkkäästä. Kaikilla esimerkiksi vihje 1 oli samasta nisäkkäästä. Vihjeinä oli kuvia, äänitallenteita ja jotakin tietoa kyseisestä eläimestä. Lopuksi tarkoitus oli, että vartio kokoontuu yhteen ja miettii saamiensa vihjeiden perusteella mistä nisäkkäistä on kyse. Kiitokset myös järjestäjille, sillä ensimmäisenä eläimenä oli napakettu. ;)


Rastilla seitsemän oli vuorossa taas suunnistusta. Suunnistus tapahtui kompassin asteikon avulla ja matkat olivat lyhyitä. Lisäksi matkalla vastailtiin eri maista oleviin kysymyksiin. Kahdeksannella rastilla vuorossa oli ensiapua. Ensiapu oli mielestämme helppo, sillä rastilla oli vain tajuton, jonka päästä vuosi hieman verta, sekä sokkipotilas. Seuraava rastilla tunnistettiin ääninauhalta murteita ja sijoitettiin Suomen kansallispuistoja kartalle. Viimeisellä rastilla luettiin tekstejä hedelmistä ja vihanneksista, joiden perusteella meidän piti tietää mistä hedelmästä/vihanneksesta oli kyse. Lopuksi vastailtiin vielä näitä hedelmiä/vihanneksia koskeneisiin kysymyksiin. Maaliin päästyämme oli yllätys todella suuri. Olimme tuloslistojen kärjessä. Viimeisten pisteiden ilmaantuessa putosimme toisiksi, jonne loppujen lopuksi jäimme erittäin pienellä piste-erolla. Kisoista löydät kuvia ja voit lukea lisää täältä.


Lopuksi haluamme kertoa hieman tulevasta. Siirrymme kesän jälkeen samoajiin, eli tarpoja-ikäkautemme on lopussa. Alamme itse johtamaan nuorempia, mutta tämä ei ole blogimme loppu. Blogiimme tulee postauksia mahdollisuuksien mukaan, kun jotakin tapahtuu ja jossakin olemme menossa. Ainakin tällä hetkellä syksy näyttää hyvin täydeltä partion suhteen, joten todennäköisesti alkusyksystä postauksia on ainakin tulossa. Ja vaikka Napakettujen tarpojavartio syksyllä hajoaa, olemme partion yhdistämä tiivis kaveriporukka, jota yksi siirtyminen ei riko. Toivon mukaan tulette meitä myös näkemään kisoissa Napaketut -nimellä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti